Sakari Puisto

Keskustelu koulutusleikkauksista on jäänyt liian yksipuoliseksi

 

Alkuviikosta julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi käyttää OECD-maista peräti 3. eniten julkista rahaa koulutukseen. Vastaavasti yksityisen rahoituksen määrä on jopa toiseksi alhaisin.

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-suomi-tilastokarjessa-koulutuksen-rahoituksessa-jaljessa-varhaiskasvatuksessa-ja-koulutustasossa

Mistä tämä kertoo?

Ensinnäkin siitä, että kiihkeimmässä 'koulutusleikkaus' ulostuloissa perspektiivi on ollut pahasti kateissa.

Samoin tutkimus kertoo siitä, että yksityistä rahoituskanavaa ei ole kehitetty, kun vuosikaudet on tuudittauduttu liikaa julkisen rahoituksen kasvun varaan. Kontrasti varsinkin anglosaksisiin maihin on valtava, vaikka viime aikoina asiaan on alettu kiinnittämään huomiota – kenties pitkälti juuri leikkauksista ja julkisen talouden heikosta tilasta johtuen. Silti toiminta on vielä lapsenkengissä ja tradition rakentaminen kestää jopa vuosikymmeniä. Myös koulutusvientimarkkinoiden hyödyntämiseen herättiin valitettavan myöhään.

Samalla oppimistulokset ovat olleet laskussa ja Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikkansa koulutustasovertailussa. Tilastojenkaan valossa kyse ei ole ollut ensi sijassa julkisista määrärahoista, vaan vastauksia tulee etsiä paljon syvemmältä.

Tuudittautuminen on näkynyt myös tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnassa, jonka dynamiikkaa ja tuottamaa arvoa verrokkimaamme ovat onnistuneet kehittämään huomattavasti paremmin viimeisen vuosikymmenen ajan.

Vaikka pidemmällä aikavälillä tämä on kriittistä menestyksellemme, hallitustyöskentelyssä huomion ovat vieneet liian yksipuolisesti kustannuskilpailukyky ja tuotannolliset tekijät. Innovaatioympäristössä tapahtuvia murroksia ei ole sisäistetty eikä niille ole otettu riittävästi aikaa ylätasolla. Puoliväliriihen antia oli pitkälti korjata epäsuhtaan kohdistettujen t&k&i - menojen itse aiheutettuja virheitä.

Koulutuskenttää koskeva julkinen keskustelu tarvitsisi ravistelua. Koulutusleikkausten perusteltu kritiikki on paikallaan, mutta kun leikkausdebatti ja ylilyönnit ovat hallinneet koko ilmatilaa, keskustelu kaventuu ja moni näkökanta on jäänyt liiaksi pimentoon.    

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Porvarit lahtasivat lypsylehmänsä ja uusia ei synny. Siellä te persut olitte hallituksessa tekemässä koulutusleikkauksia. Yksityinen ei rahoita (eli antaa rahat koulutuksen ja saa verovähennyksinä takaisin = siirretty valta rahalle kuten USAssa, mutta lasku edelleen veronmaksajilla), se tarkoittaa maksullisia kouluja ja kansalla ei ole rahaa maksaa, ei edes opintolainoja nykypalkoilla. Miksi siis edes opiskell, kuin että pääsee pois täältä, mutta mihin menet,EU on kaikkialla?
LAman aikana olisi pitänytvanhaakin sakkia kouluttaa koska työpaikkoja kadonnut, mutta ei. Nyt vingiutaan työvoimapulaa ja pulaa osaajista. Saavat syyttää ihan itseään.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Mistä tämä kertoo?

1)-EU sovitusta julkisenpuolen säästöistä -07-11.
2)-Kunta ja koulu-uudistuksesta.-10-
3)Kuntien yhdistyminen/kouluja vähemmän.
4)-ennuste tulevien oppilasmäärien väheneminen (syntyvyys)
5)- Työvoiman tarve eri aloilla tulevaisuudessa.

Alkoi:
Opetusministeri Virkkunen (kok) Vanhasen/Kiviniemen hallitus
-"-Gustafson (sdp) jatkoi Kataisen/Stubin hallitus
-"- Gran-Laasonen (kok) Sipilän hallitus.

Toimituksen poiminnat