Sakari Puisto

Laittomasti maahan jäävien kiertokulku Euroopassa ehkäistävä

 

Turvapaikanhakijakriisin akuutein vaihe alkoi kärjistymään puolitoista vuotta sitten.

 

Suomi on toteuttanut koko joukon turvapaikkapoliittisia toimenpiteitä kansallisesti ja tämä työ jatkuu yhä. Migri on käsitellyt nyt suurimman osan hakemuksista ja tehnyt myönteisiä ensimmäisiä turvapaikkaratkaisuja 27 %. Valitusprosessit hallinto-oikeudessa on pystytty lyhentämään tilapäisesti jopa alle neljän kuukauden. Paluujärjestelyiden toimivuus joutuu lähiaikoina koetukselle, kun lopullisen kielteisen päätöksen saaneita tulee ulos valitusprosessista vauhdilla.

 

Tätä taustaa vasten hallitus julkisti toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan ennen joulua. Lisäksi maahanmuuton ministerityöryhmän käsittelyssä on vielä laajempi ja yksityiskohtaisempi toimintaohjelma. Toimet tähtäävät siihen, että laittomalle maassa oleskelulle ei muodostu jalansijaa, vaan lopullisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saadaan ohjattua pois maasta. 

 

Suomi tuskin on laittoman maassaoleskelun suosikkimaa eurooppalaisittain. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että muut Euroopan maat painivat saman haasteen edessä. Tilanne muualla voi heijastua nopeasti tänne.

 

Polttopisteessä on Saksan tilanne. Saksaan saapui ylivoimaisesti suurin määrä turvapaikanhakijoita ja maa muodostui eräänlaiseksi turvapaikanhakijoiden säiliöksi. Vuonna 2015 tulleet saatiin rekisteröityä varsinaiseen turvapaikkaprosessiiin vasta viime syksynä ja sen jälkeen päästiin rekisteröimään myöhemmin tulleita. 

 

Tilastoja tarkastellessa vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että Saksaan on jäänyt myös paljon rekisteröimättömiä. Lisäksi on selvää, että kielteisen päätöksen saaneita laittomasti maahan jääviä tulee olemaan merkittäviä määriä.

 

Mikäli tilanne ei pysy jatkossa hallinnassa, riskinä voi olla kielteisen päätöksen saaneiden ja vielä rekisteröimättömien turvapaikanhakijoiden liikehdintä Euroopan sisällä. 

 

Rekisteröinnin perusteella määritellään maa joka vastaa kunkin hakijan turvapaikkaprosessista. Parhaimmillaan riskit eivät realisoidu laajemmin, varuillaan on kuitenkin oltava. Pahimmillaan jälkipyykkinä voisi olla pyöröovi-ilmiö, jossa maat joutuisivat keskinäiseen Dublin - palautuskierteeseen. Suomenkin vastaanottojärjestelmästä kadonneita on nyt noin 4000, joista suuri osa on ilmeisimmin poistunut maasta, osa ohjautunee takaisin Dublin-palautuksina.

 

Tanskan ja Ruotsin sisärajatarkastukset ovat toistaiseksi hillinneet liikehdintää Pohjoismaihin. Sisärajatarkastukset, samoin kuin rajoilla tehtävä tehostettu ulkomaalaisvalvonta, eivät sinänsä estä itse turvapaikkaprosessin vireillesaattamista, kuitenkin varsinkin ketjutettuna ne rajoittavat tehokkaasti läpivirtausta ja lisäävät kontrollia. Määräaikaiset rajatarkastukset ovat seuraavan kerran katkolla helmikuussa.

 

Huomio kiinnittyy EU säädöskokoelmaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Ensimmäisessä komission paketissa ovat Dublin menettelyn, Eurodac-rekisterin ja turvapaikkavirasto EASOn uudistukset. Toisessa ovat ehdotukset määritelmä- ja menettelyasetukseksi, asetus uudelleensijoittamisesta sekä vastaanottodirektiivi. Lisäksi valmisteilla on muun muassa "älykkäät rajat"-hanke sekä toimia rajavalvontaviranomaisen Frontexin tehostamiseksi.

 

Varsin kokonaisvaltaisen paketin yksi keskeisimmistä tavoitteista on rajoittaa kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden liikehdintää jäsenvaltiosta toiseen. 

 

Ainakin pääpiirteittäin esitykset ovat oikeansuuntaisia ja Suomen kannalta relevantteja jotta järjestelmä ei olisi omiaan aiheuttamaan enää lisää sekamelskaa ja kielteisen saaneiden kiertokulkua Euroopassa. Laajamittaisen maahantulon hallitsemiseksi ja tulevaisuuden muuttoliikepaineiden hillitsemiseksi ehdotetut toimet ovat tarpeen, joskin eivät itsessään riittäviä. Ulkorajojen tilanteen tai poliittisten voimasuhteiden muutokset voivat myllertää koko järjestelmän kertakaikkisesti.

 

Vielä on kuitenkin auki, saadaanko ehdotetut uudistukset vietyä läpi edes jotensakin järkevässä muodossa ja riittävän ripeässä aikataulussa vastaamaan esiinnouseviin haasteisiin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Ihan asiaa kirjoitat ja aihe on todella ajankohtainen.

Pyöröovi toimii hyvin Suomeen päin. Ruotsin puolelta tulevien paperittomien määrää ei taida edes Nerg tietää. Kuinka Suomen hallitus on käytännössä ajatellut estää ylimääräiset EU - kiertolaiset, joista kirjoitit ?

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Varmaan kaikki jo tehdyt ja tehtävät turvapaikkapoliittiset toimenpiteet vaikuttavat tähän, keskeistä on se että laittomalle maassaoleskelulle ei luoda odotuksia ja edellytyksetkin ovat mahdollisimman vähäisiä. EU:n toimet ovat tarpeen, vaikka niiden varaan ei voi laskea.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja kun EU tehdään siitäkin päätkset jotka sitten koskee kaikkia EU-maita yhteisesti.
Niin kuinka Suomessa 39 PS on onnistuttu vaikuttamaan siihen kun Meppejä on Brysselissä yli 700? Jotka niistä päättää.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto Vastaus kommenttiin #3

Siinä on nimenomaan riskit, nämä nyt tehdyt esitykset ovat tosin ainakin kutakuinkin ihan järkevän oloisia, niissäkin vaara että vesittyy tai muuttuvat prosessin aikana, ja PS:lllä on tosiaan 2 Meppiä Brysselissä.

Niko Sillanpää

"Varsin kokonaisvaltaisen paketin yksi keskeisimmistä tavoitteista on rajoittaa kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden liikehdintää jäsenvaltiosta toiseen."

Järkevämpää olisi rajoittaa maahanmuuttoon perustuvaa kansainvälistä suojelua eli konkreettisesti heikentää kehitysmaalaisten oikeusasemaa meihin nähden.

Viime vuoden kansainvaellus oli vasta alkusoittoa, akuutti vaihe on vielä tulossa. Olisi erittäin tärkeää saada lainsäädäntö kuntoon ennen tätä. Euroopan raison d'etre ei voi olla kehitysmaiden joukkosidontapaikkana toimiminen.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Saksassa McKinseyn maahanmuuttovirasto BAMF:lle joulukuussa tekemässä kartoituksessa arvioitiin, että vuoden 2017 lopulla Saksassa olisi ainakin 485 000 maastapoistumisvelvollista eli laittomasti maassa oleskelevaa ulkomaalaista. Viime vuoden lopulla laittomasti maassa olleita arvioidaan olleen noin 220 000.

Saksassa maasta poistaminen on osavaltioiden vastuulla, ja osavaltioiden erot ja erityisesti linjaerot sosiaalidemokraattien kesken ovat erittäin jyrkät.

Berliinissä puna-puna-vihreä senaatti haluaa kaikin keinoin jarruttaa karkottamisia – kun se on niin rasistista Linken mielestä – ja lisätä maassa laittomasti oleskelevien oikeuksia.

Toisaalta Hampurissa sosiaalidemokraattinen ylipormestari Olaf Scholz vaatii nopeampia karkotuksia ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden karkottamista tarvittaessa myös lähtömaansa naapurimaihin.

Zeit Online 11. Januar 2017 – „Scholz fordert schnellere Abschiebungen“, http://www.zeit.de/hamburg/politik-wirtschaft/2017...

Hampurin sisäministeri Andy Grote (SPD) sanoo, että afganistanilaisten (joukko)karkotuksia aiotaan jatkaa huolimatta hallituskumppani Vihreiden esittämästä kritiikistä.

Eli siis siellä, missä on aihealueeseen liittyviä ongelmia ja turvattomuutta (Berliini), ongelmia halutaan nähtävästi lisää. Siellä, missä näitä ongelmia on suhteessa vähemmän, niistäkin halutaan nopeasti eroon. Tästä voisi kuvitella syntyvän liikehdintää Saksan sisällä.

Liikehdintä edes maan sisällä ei kuitenkaan ole enää aivan niin helppoa, kun junat ovat äärimmäisen kalliita lipun käteisellä asemalta ostavalle ja halpoihin pitkänmatkan busseihin vaaditaan voimassaoleva henkilöllisyystodistus, passi tai eurooppalainen henkilökortti. Liikkuminen vaikeutuu kaikilta, mikä on yksi turvapaikkakriisin valitettavista seurauksista.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Muutaman vuoden kuluttua on kielteiset päätökset peruttava jotta pakolaiset saadaan järjestykseen yhteiskunnassa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kuinkahan "aktiivista" tuo maasta pois on pakolaisille? Oli paperiton tai ei?

Jos Saksassa yli miljoona tekee työtä 450e/kk palkalla. Pääasiassa maahanmuuttajat.
Eikö ole "kutkuttava" mahdollisuus myös täällä saada "työvoimapulanpoistajia"
Tuolla hinnalla elinkeinoelämälle.

Etenkin kun porataan yleissitovuudesta.
Voisi palkata yrityskohtaisesti halvin työntekijä.

Toimituksen poiminnat