Sakari Puisto

Turvapaikanhakijoista apua huoltosuhteeseen?

 

Usein kuulee sanottavan, että pakolaiskriisi on mahdollisuus sillä se kohentaa Suomen huoltosuhdetta. Perusteluna on, että maahan tulee paljon työikäistä väkeä, kun taas työikäinen kantaväestö vähenee.

Suomen työllisyysaste on 67 %, tämän verran työikäisestä väestöstä on siis työssä. Taso on varsin heikko ja siksi hallituksen kunnianhimoinen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin.

Alustavien arvioiden mukaan vastaanottokeskuksissa olevista turvapaikanhakijoista noin kolmannes on luku- ja kirjoitustaidottomia. Kolmannes on luku- ja kirjoitustaitoista vain omalla äidinkielellään. Paljon puhuttua korkeakoulutusta ja englanninkielen taitoa lienee joka kymmenennellä. Oleskeluluvan saavien kohdalla monen polku työmarkkinoille tulee olemaan kivinen ja edellyttää mittavia tukitoimia.

Tähän asti työllisyysaste näillä turvapaikanhakija kansalaisuusryhmillä (Irak, Afganistan...) on ollut muutaman vuoden maassa olon jälkeen suurinpiirtein 30 %. Vuosien myötä osuus nousee hitaasti ja kymmenen vuoden jälkeen tasoittuu noin 40 % kieppeille. Erot moniin muihin maahanmuuttajaryhmiin ja kantaväestöön ovat huikeat. Näillä luvuilla Suomen huoltosuhde ei kohene vaan pikemminkin heikkenee, sillä elätettävien suhteellinen osuus sen kun kasvaa.

Tietysti tätä huonoa työllisyysastetta täytyy saada nostettua. Kotouttamispolitiikka laitetaan uuteen asentoon ja mm. kotouttamistoimet säädetään vastikkeellisiksi. Ensi sijassa tärkeintä on saada pois ne turvapaikanhakijat jotka eivät ole edes turvapaikan tarpeessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Väitätkö että päästään eroon työttömistä laittamalla työttömyystuet vastikkeelliseksi?

Pakolaistaustaisten työllisyys on alussa hyvin paljon heikompaa kuin muiden maahanmuuttajien. Toisaalta työllisyys nousee samalla tasolle kuin muiden maahanmuuttajien ajan kanssa.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/102534-iloinen-yll...

Ilman muuta kannattaa panostaa siihen että tänne jäävät pääsevät työmarkkinoille mutta pakolaisten vastaanotto ei tehdä sen takia että siitä hyötyisimme.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Toisaalta työllisyys nousee samalla tasolle kuin muiden maahanmuuttajien ajan kanssa".

Tuo on jossain määrin harhaanjohtavaa tietoa. Ensinnäkin, tuo viitattu tutkimus päättyy vuoteen 2007. Paljon tuoreempaa aineistoakin on tarjolla. Toiseksi, maahanmuuttajaryhmien välillä on hyvin suuria eroja. Tässä pari esimerkkitietoa tuoreista tutkimuksista.

Helsingin Tietokeskuksen Kaupunkilehti Kvartti 2/2014 kertoo työllisyys- ja työttömyysasteista asteista seuraavaa:
Työllisyysasteet:
- kotimaankieliset 67,5
- vieraskieliset keskimäärin 50, 8 %
- somalinkieliset 20,3 %
Työttömyysasteet:
- kotimaankieliset 10,1
- vieraskieliset keskimäärin 22,1 %
- somalinkieliset 50,6 %

Tuore tutkimus "Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014" puolestaan kertoo 20 - 64 vuotiaiden työllisyysasteista seuraavaa:
Suomalaistaustaiset 74 %
Ulkomaalaistaustaiset yhteensä 64 %
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka -taustaiset 46 %

Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisten työllisyys ei nouse edes yli 10 vuotta maassa olleiden ryhmässä 50 % tasoa korkeammalle.

Toisaalta Virolaisten sekä EU- ja Pohjois-Amerikka -taustaisten työllisyys on hyvä. Myös Aasialaisilla, Itä-Eurooppa, Venäjä ja Latinalainen Amerikka -taustaisilla työllisyys nousee maassaoloajan myötä varsin hyväksi.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Käsittääkseni ei ole tehty tuon vuoden 2007 uusia tutkimuksia. Työllisyysluvuissa (esimerkiksi tilastokeskuksen) on mukana myös juuri maahan saapuneet ja näin ollen on vaikeaa arvioida niistä mikä on pitkään maassa asuneiden työllisyys.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #7

Kvartissa ollut Jorosen tutkimus perustuu vuoden 2012 tietoihin.
Tilastokeskuksen, Työterveyslaitoksen ja THL:n tutkimus kuvaa vuoden 2014 tilanetta ja sen työllisyysosioissa on huomioitu maassaoloaika.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Tarkoitan että kotouttamistoimiin on sitouduttava, tukien ehtona. Ja lisäksi käyttöön voidaan ottaa mm. velvollisuus osallistua työharjoittelun kaltaiseen yleishyödylliseen toimintaan.

Todella, todella pitkällä aikavälillä ryhmien työllisyysasteet voivat nousta samalle tasolle. Kymmenen vuoden aikaperspektiivissä erot jossain määrin kaventuvat vaikeimmin työllistyvien ja muiden maahanmuuttajaryhmien välillä, mutta ero on silti todella suuri. Sitten on eräitä ryhmiä (Itä-Aasian kansalaisuuksia) joiden työllistymisaste ja yrittäjyys ovat kantaväestöä korkeampia ja voivat pitkällä aikavälillä nousta pysyvästikin korkeammalle tasolle.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Tuo vastikkeellisuus on jo nykylaissa. Kotoutumistuen ehtona että noudattaa niitä asioita mitä on sovittu kotoutumissuunnitelmassa. Samoin työmarkkinatuen ehtona on ettei kieltäydy työllistymistoimenpiteistä.

Lähtömaa sinänsä ei vaikuta työllisyysluvuihin vaan maahantuloperuste on se ratkaisevin. Esimerkiksi myanmarilaisten työllisyysluvut kaikkein heikoimpia, nepalilaisten työllisyys niitä parhaimpia.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Nykylaissa on tuo kirjaus ja nyt hallitus tiukentaa linjausta siten että vastikkeellisuus tuodaan käytäntöön huomattavasti aikaisempaa voimakkaammin vastaanottotoiminnassa ja kotouttamisessa.

Reijo Tossavainen

Matkalla Suomeen on monta turvallista maata. Näin ollen on hyvin perusteltua väittää, että tänne saakka tulemiseen ovat syynä muita maita avokätisemmät yhteiskunnan tuet.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Suomen sosiaaliturva on EU:n keskitasoa ja pohjoismaiden alhaisin. Perinteisesti Suomeen on tullut hyvin vähän turvapaikanhakijoita ja vasta tänä vuonna määrät nousivat samalle tasolle kuin muissa pohjoiseuroopan maissa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pitäisi perustaa lähetystö Saksan rajoille. Ne joiden työllistymistodennäköisyys on korkein, tuppaavat jostain syystä jäämään sinne nurkille. Miksipä joku tulisi töihin maahan jossa hanttihommista tienaa saman kuin sossusta?

Toimituksen poiminnat