Sakari Puisto

Eläkeasiat yritetään sivuuttaa vaaleissa

Vaikka Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, eläkekysymykset on jätetty varjoon vaaleissa. On kummallista, että näkyvimmissä vaalikeskusteluissa ei käsitellä koko aihetta ja vaalikoneissa ehdokkailta kysytään mielipidettä ainoastaan eläkekatosta.

Vaalitilaisuuksissa kuitenkin tapaa paljon eläkeläisiä, jotka ovat syystäkin vihaisia ja huolestuneita. Keskeisintä on eläkeläisten ostovoima arjessa. Puheenaiheina ovat eläkeindeksit ja poikkeuksellinen verotus.

Vuonna 1996 käyttöön otettu “tilapäinen” taitettu indeksi perustuu 80 % kuluttajahintaindeksiin ja 20 % yleiseen palkkakehitykseen. Taitetun indeksin myötä eläkkeet ovat kehittyneet selvästi heikommin kuin ansiotulotaso. Kaksikymmentä vuotta sitten eläkkeet olivat noin 60 % palkasta, nykyään vain 40 %.  Eläkkeiden todellinen ostovoima on laskenut, koska kuluttajahintaindeksi ei ole seurannut eläkeläisten elinkustannusten nousua täysimääräisesti.

Hallituksen indeksijäädytyksen vuoksi eläkkeet nousevat enää vain 0,4 % normaalin 1,6 % sijaan. Eläkeläisillä ei ole monia verovähennyksiä ja TEL-maksut tulkitaan veroluontoisiksi maksuiksi jotka nostavat eläkeläisten veroastetta vastikkeetta.

Työeläkejärjestelmän väitetään nojaavan etuusperusteisuuteen, eli siihen, että eläkkeen taso määräytyy ennalta sovitun kaavan mukaan. Koskemattomuuden periaatteen väitetään turvaavan ansaitun eläkkeen ja takaavan eläkelupauksen uskottavuuden.

Tosiasiassa eläkeläisten kohdalla perustuslain omaisuudensuojaa rikotaan surutta. Työeläkkeitä kohdellaan sosiaalietuuksina ja eläkejärjestelmästä neuvotellaan kolmikantaisesti.

Ansaittujen eläkkeiden tulee olla korvamerkittyjä, vaikka pelkästään kassavirtojen kannalta voitaisiin ajatella että maksettuja eläkkeitä rahoitetaan kulloinkin sisään tulevilla eläkemaksuilla.

Eläkevarannot ovat kasvaneet ja tällä hetkellä eläkevaroja on yli 170 miljardia euroa. Eläkevaroja on kerätty vuosittain enemmän kuin niitä on maksettu eläkkeinä. Lisäksi sijoitustuotot ovat kasvattaneet rahastoja, vuonna 2013 yli 11 miljardia euroa. Hypoteettisena esimerkkinä, keskimääräisiä eläkkeitä voitaisiin nostaa 100 eurolla kuukaudessa, jolloin eläkevaroja käytettäisiin vajaat kaksi miljardia nykyistä enemmän vuodessa. Vaikutus eläkeläisten arjessa olisi tuntuva ja virkistäisi myös nihkeästi toimivia kotimarkkinoita.

Eläkeläisten epäoikeudenmukainen kohtelu tulisi korjata, mutta vaaleissa asia ei pääse nousemaan keskusteluun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Jos eläkkeet sidotaan täysin hintaindeksiin, eläkeläisten ostovoima pysyy ennallaan. Jos taas eläkkeet sidotaan edes osittain palkkaindeksiin, eläkeläisten ostovoima nousee. Nykyinen tilanne on siis täysin päinvastainen tämän kirjoituksen sanoman kanssa: todellisuudessa taitettu indeksi nostaa eläkkeiden ostovoimaa.

http://www.etk.fi/fi/service/työeläkkeiden_indeksit/250/työeläkkeiden_indeksit

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Ei pidä paikkaansa, sillä kuluttajahintaindeksi ei ole seurannut täysimääräisesti eläkeläisten elinkustannusten nousua ja sen vuoksi eläkkeiden ostovoima on laskenut. Samasta syystä myös taitettu indeksi, joka perustuu pääosin (80 %) kuluttajahintaindeksiin, on jäänyt rankasti jälkeen elinkustannusten noususta. Ennen indeksin taittoa käytössä oli nk. puoliväli-indeksi, joka perustui 50 % palkkakehitykseen ja 50 % kuluttajahintaindeksiin. Indeksitaitos on siis heikentänyt merkittävästi eläkeläisten ostovoimaa viimeisten 20 vuoden aikana verrattuna tilanteeseen, että indeksitaitosta ei olisi tehty.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Onko sinulla olemassa mitään faktaa, ettei kuluttajahintaindeksi seuraile elinkustannuksia? Sehän on sen indeksin tehtävä. Mikäli väitteesi pitää paikkansa, ongelma ei ole indeksin taittaminen vaan indeksin laskeminen väärin. Tuolla ETK:n linkissä sanotaan suoraan, että taitettu indeksi nostaa eläkeläisten ostovoimaa.

Suosittelen myös sensuurin poistamista blogin asetuksista.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto Vastaus kommenttiin #3

Yleisesti ottaen asumisen, liikenteen, elintarvikkeiden jne. hinnat ovat nousseet selvästi enemmän kuin kuluttajahintaindeksi, joka on pyörinyt siinä parin prosentin kieppeillä pitkään. Kuluttajahintaindeksissä (Consumer Price Index) näiden hintakehitystä ei mitata täysimääräisesti, mikä on helposti nähtävissä jos tarkastelee ylimalkaankin esimerkiksi asuntojen tai vuokrien hintoja, ruuan tai liikenteen hintaa markka-aikana ja nyt jne. Nämä ovat juuri niitä peruselinkustannuksia. Toisaalta taas esimerkiksi viihde-elektroniikan hinnat ovat laskeneet mikä vaikuttaa laskevasti kuluttajahintaindeksiin. Aiheesta on kirjoitettu jonkin verran internetissä.

Mielestäni tämä on se keskeinen ongelma, minkä vuoksi eläkeläiset tuntevat tilanteensa heikenneen niin selvästi. Tosiaan, jos kuluttajahintaindeksi seuraisi täysimääräisesti todellisia elinkustannuksia, ongelmaa ei olisi ainakaan tässä määrin ja voitaisiin ajatella että vertailtavana olisi ainoastaan mahdollinen ero yleiseen palkkakehitykseen.

(Joudun valitettavasti pitämään hyväksyntää päällä blogikirjoituksissa aikaisempien kokemuksien johdosta, hyväksyn toki kaikki asialliset kommentit ilman sensuuria).

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #4

Tämä väite, että kuluttajahintaindeksi lasketaan väärin, pitää perustella faktoilla. Olisiko joku luotettava lähde, joka olisi tästä kirjoittanut? Kuluttajahintaindeksi on kuitenkin tilastokeskuksen laskema ja vastaa oletusarvoisesti todellisuutta kohtalaisen hyvin. Paremmin ainakin kuin ylimalkainen vertailu markka-aikaan.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Tilastokeskus laskee tietysti kuluttajahintaindeksin varsinaisesti oikein, laskentakaava itsessään ei ole heijastanut peruselinkustannuksien kehitystä. Tarkastele eläkeläisille tyypillisten energialaskujen, asumisen, elintarvikkeiden, matkalippujen hintojen kehitystä yksitellen ja vertaa niitä vuosittaiseen kuluttajahintaindeksiin esimerkiksi viimeisen 15 vuoden aikana. Periaatteessa jokaiselle henkilölle olisi laskettavissa toteutuneista kustannuksista oma henkilökohtainen indeksinsä jälkikäteen. Kuluttajahintaindeksin laskenta (nk. Laspeyresin kaava) painotuksineen eivät heijasta tätä muutosta, jos esimerkiksi arvioit keskimääräisen 1300 euron kuukausituloisen eläkeläisen tyypillistä kulurakennetta ja sen kehitystä. Siksi silloin tällöin on väläytetty, pitäisikö eläkeläisillä olla oma indeksikori omine painotuksineen. En tiedä, onko kukaan Suomessa yrittänyt laatia realistista indeksikoria eläkeläisille ja arvioinut sen kehitystä taannehtivasti.

Toinen kiistanalainen asia indeksilaskennassa on muun muassa nk. substituutio, eli vertailukorin rakennetta muutetaan hinnan noustessa halvempaan tuotteeseen, ajatuksena että kun tuotteen hinta nousee, ihmiset vaihtavat kulutustottumuksiaan.

Tässä esim. yksi artikkeli jossa puhutaan näistä asioista ja jolla voi päästä alkuun:
http://www.investopedia.com/articles/07/consumerpr...

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Luettelemasi asiat otetaan huomioon tilastokeskuksen indeksissä, joten en nyt saa otetta, mihin tilastokeskuksen indeksin kritisointi perustuu. En näe myöskään syitä, miksi eläkeläisten indeksi nousisi nopeampaa, kuin muiden kuluttajien hintaindeksit.

Keskustelu substituutiostakaan ei nyt varsinaisesti anna syytä muuttaa käytettyä indeksiä. Eläkeläisten mahdollinen halu ostaa Valiota Pirkan sijaan ei ole validi syy nostaa etuuksia.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Pidetäänpä katse pallossa: eläkeindeksin alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää eläkkeen suhde kunkin ajan vastaavan työn palkkaan vakiona. Alunperin tuo suhde oli 60 %.

Eläkkeen ostovoiman kehitys riippuu sitten palkkojen suhteesta inflaatioon: mikäli palkkakehitys on inflaatiota hitaampaa, palkkojen (ja eläkkeiden) ostovoima heikkenee, ja päinvastoin.

Kehitys, jossa eläkkeet suhteessa palkkoihin pienenevät koko ajan, on kestämätön ja pelkästään surkeaa talouspolitiikkaa.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Niin, eläkeläisille reilu indeksi ja verokohtelu!

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Etuusperusteiset eläkkeet edustavat jo itsessään varsin kreikkalaista meininkiä, jossa luvataan tietylle ryhmälle runsaat etuudet toisten kustannuksella. Tämän takia tuo suhde laskee, kun nyttemmin ollaan huomattu, etteivät rahat riitä millään, vaikka maksut ovat lähes viisinkertaistuneet palkkaan suhteutettuna.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Juhani,

juttusi ovat kuin keitetyn lampaanpään puheita.

Mitä runsasta on etuuksissa, jotka eivät riitä elämiseen?

Toisten kustannuksella? Miten sen lasket? Vuoteen 2013 asti nykyisiltä työntekijöiltä kerätty maksutulo on riittänyt etuuksien maksamiseen. Onko tämä mielestäsi etuuksien myöntämistä toisten kustannuksella.

Samaan aikaan jo kerättyjen eläkevarojen tuotto on ollut sellainen, että vuonna 2013 eläkevarat olivat 184 % vastuuvelkaan nähden, kun vuoteen 1999 asti järjestelmässä oli sitkeästi 0 - 3,71 % vastuuvajaus.

Nykyisten eläkeläisten etuudet eivät ole ongelma, mutta heidän kulutuskykynsä leikkaaminen on.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #11

"Toisten kustannuksella? Miten sen lasket? Vuoteen 2013 asti nykyisiltä työntekijöiltä kerätty maksutulo on riittänyt etuuksien maksamiseen."

Tämähän vastaa jo kysymykseesi. Etuudet maksetaan NYKYISILTÄ työntekijöiltä kerätyillä veroilla, eivätkä eläkeläiset ole säästäneet itse eläkeikäänsä varten. Veroilla kerätyillä etuuksilla eläminen on toisten kustannuksella elämistä. Nyt kun ikärakenne muuttuu, tämä johtaa automaattisesti eläkemaksujen nousemiseen, ja kuten sanoin, ne ovat jo lähes VIISINKERTAISTUNEET.

Onko mielestäsi oikeudenmukaista luvata jokin tietty etuuksien taso, jos se johtaa maksujen viisinkertaistumiseen? Tähän haluaisin suoran vastauksen.

"2013 eläkevarat olivat 184 % vastuuvelkaan nähden"

Tämä ei pidä paikkansa. Eläkevastuut ovat nyt noin 630 miljardia kun varoja on 170 miljardia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/elakevarat+eivat...

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #11

Pakko vielä perään kehua tuota keitetyn lampaanpään ottamista keskusteluun. Loistava juttu, vaikea lopettaa hymyilemistä!

Toimituksen poiminnat