Sakari Puisto

Koko maan puolustaminen on mielikuva

Turvallisuuspolitiikka on ollut erityisen paljon esillä näinä päivinä.

Suomen puolustuksen lähtökohtia ovat yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja koko maan uskottava puolustaminen.

Näistä ensimmäistä on syytä vaalia, vaikka reservin vahvuutta on supistettu rankasti ja kyky nopeaan liikekannallepanoon on kyseenalainen. Sen sijaan ajatus koko maan puolustamisesta sotilaallisesti liittoutumattomana maana voidaan käytännössä kuopata.   

Sotilaalliselta voimaltaan Venäjä on maailman toiseksi suurin. Se on asevoimiltaan vahvempi kuin Kiina, Intia tai Englanti. Venäjän neljästä armeijakunnasta kolme on kohdennettu Eurooppaan ja yksi Aasiaan.

Venäjä on vahvistanut sotilaallista voimaansa Suomen itärajalla. Varsinkin Kuolan niemimaalle lisätään valtavasti kapasiteettia. Yhdessä lentotukikohdassa rajan takana on enemmän kalustoa kuin Suomen ilmavoimilla. Joukkoja voidaan siirtää nopeasti tuhansien kilometrien päästä.

Ohjusteknologiaa on kehitetty taukoamatta. S-400 ilmatorjuntaohjusten ja tavanomaisilla tai ydinkärjillä ladattavien Iskander - risteilyohjusten kantama on satoja kilometrejä. Näitä järjestelmiä on sekä Karjalassa että Kalingradissa.

Vertaillen Suomen ja Ruotsin puolella on puolestaan lähes sotilaspoliittinen tyhjiö. Varsinkin maiden pohjoisosat ovat melkein autiot ja niiden nopea miehittäminen olisi läpihuutojuttu. Myös Itämerellä maat eivät yhdessäkään pystyisi juuri pitämään puoliaan. Sekä arktisen alueen että Itämeren strateginen merkitys on korostunut.

Hypoteettinen skenaario kuvastaa alueen tilannetta. Baltian maiden oma puolustuskyky on heikko, mutta niillä on Naton turvatakeet mikä nostaa väliintulon kynnyksen kattoon. Maiden takeena on koko lähes 900 miljoonan ihmisen puolustusliitto. Naton viidennen artiklan uhmaaminen on toki sekin mahdollista, mutta täyttä hulluutta.

Alueen ja EU:n heikko lenkki on Suomi ja Ruotsi. Maiden pohjoisosat olisivat käytännössä kuin sisiliskon häntä, joka irrotettaisiin ensin. Maan eteläosien tärkeimmät kohteet kuten energialaitokset voitaisiin tuhota ohjuksilla, joita vastaan meillä ei ole edes torjuntakeinoja. Tosiasiassa Suomi voitaisiin horjuttaa jo pelkällä uhkailulla.

Pelätty Venäjän varustautuminen on jo tapahtunut. Maa on niin sekavassa tilanteessa että sen toimet ovat jo sisäpoliittisista syistä arvaamattomia. Liittoutumattomana Suomi on tarvittaessa heittopussi lännessä.

Vaikka konflikti aiheuttaisi valtavan kansainvälisen selkkauksen, sotilaallista apua Suomi ei saisi EU:sta eikä Natosta. Suomi on tehnyt suuren virheen jättäytymällä Naton turvatakuiden ulkopuolelle. Keskeinen syy tähän on johtajuuden puute. Liittyminen Natoon on välttämätöntä ennen kuin optio raukeaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Puisto:"Olen väitellyt tohtoriksi ja toimin vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa."
Blokista päätellään jotain on kuitenkin pahasti vialla.

"Koko maan puolustaminen on mielikuva"
Monikohan persu on tätä mieltä.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Huoli maanpuolustuksesta on monilla tai lähes kaikilla perussuomalaisilla suuri. Keinovalikoima tilanteen korjaamiseksi sitten vaihteleekin, Suomen jäsenyyttä Natossa kannattaa noin kolmannes.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Sakari Puisto on oikeassa siinä, että pitkän päälle Naton jäsenyys on Suomen edun mukaista. Luin blogin ja ehdin jo riemuita siitä, että sanasammakko "Nato-optio" on jätetty siitä pois, kunnes ehdin toiseksi viimeiseen sanaan...

Optioista puhuminen on höpönlöpöä, joka on tarkoitettu tuutulauluksi rahvalle luomaan väärää turvallisuuden tunnetta. Sellaisesta ei kukaan ole kuullut Naton päämajassa, vaan sen ovat sepittäneet suomalaiset poliitikot kotimaiseen kulutukseen.

Naton jäsenyyden hakeminen on pitkä prosessi, joka kestää siinä parisen vuotta. Kaikkien 28 nykyisen jäsenmaan olisi omissa parlamenteissaan hyväksytettävä Suomen jäsenyys, koska päätöksenteko Natossa tapahtuu konsensusperiaatteella. "Kiireellä" jäseneksi liittyminen ei siis tule kysymykseen missään oloissa, eikä mitään VIP-pikakaistaa pidetä tarjolla Suomelle, jolle jäsenyys ei ole tähän saakka kelvannut edes hopeatarjottimelta. Eikä toisaalta mikään tilaisuus ole raukeamassa, jos Naton edellistä pääsihteeriä Rasmussenia on uskominen -- ja ellei tässä voi häntä uskoa, ketä sitten?

Kannattaa katsoa YLE:n sivuilta presidentti Sauli Niinistön tuore haastattelu: http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_tapasi_...

Tavallisesti tästä ei pidetä suurta ääntä, mutta eräänä elementtinä Niinistö mainitsee Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisen suhteen. Mistä tarkalleen siinä on sovittu, ei ole julkista; on kuitenkin aivan mahdollista, että ne leveämmät hartiat voivat löytyä siltä suunnalta, jolloin mistään tyhjiöistä ei ole aihetta puhua.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Terve Hannu ja kiitos kommentistasi. Kyllä, nato-optio on todellakin melkoista höpönlöpöä. Tarkoitan juuri sitä että jäsenyys olisi syytä hoitaa ajoissa kuntoon eikä hillua epämääräisen toiveen varassa kunnes tilanne kehittyy epätoivoiseksi ja jäsenyyden saavuttaminen katoaa käsistä.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Tohtori oikoo nyt mutkia. Maininta siitä, että Venäjän neljästä armeijakunnasta kolme on "lännessä" on merkityksetöntä puhetta jos ei kerrota missä kaikki muut armeijakunnat sijaitsevat.

Meillä oli omissa sodissamme enemmän kuin neljä omaa armeijakuntaa.

Muutkin sotilaalliset arviot ovat aika mutua.

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Moi Raimo, se neljäs armeijakunta on suunniteltu sodankäyntiin massa-armeijaa vastaan ja sijoittunee Kiinan suuntaan.

Venäjän asevoimien vahvuus on aivan toista kuin mitä annat olettaa, esimerkiksi panssarivaunuja on 15000, taistelulentokoneita ja -helikoptereita on yhteensä noin 2000 paikkeilla jne. En ole varma ovatko nämäkään luvut viimeisiä tai tarkkoja, mutta ne antavat ainakin jotain suuntaa missä mennään. Venäjän asevoimien vuoteen 2020 kestävään uudistukseen käytetään 500 miljardia euroa. Lisäksi Venäjällä on mm. satelliittijärjestelmä ja huimasti kehittynyt ohjusteknologia jne. Eli liikutaan aivan eri mittasuhteissa...

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

En minä mitään anna olettaa. Kerroit Venäjän neljästä armeijakunnasta. Armeijakunta on yhtymä, jossa yleensä on 2-4 divisioonaa tai nyttemmin prikaatia.

Armeijakunta maasta riippuen on n. 20.000 -40.000 miestä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

S.P. tarkoittanee sotilaspiirejä, jotka Venäjällä ovat vahvuudeltaan aivan erisuuruisia kuin meidän entiset sotilaspiirimme. Puhutaan sodanajan ryhmistä, jotka koostuvat armeijakunnista koostuvista armeijoista.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää

Olet oikeassa, että nyt 230000 sotilaaseen supistettu armeija ei välttämättä enää kykene uskottavasti puolustamaan koko maata (tai välttämättä edes osaa siitä). Venäjän resurssit suhteessa Suomeen ovat tietenkin omaa luokkaansa, mutta sellaista tilannetta tuskin koskaan tulisi, että Venäjä pystyisi keskittämään suurimman osansa voimistaan Suomea vastaan (tällaisessa tilanteessa Natokaan ei kykenisi mobilisoimaan riittävästi joukkoja estääkseen Suomen miehityksen, Yhdysvallat voisi lähettää nopean toiminnan maahanlaskudivisioonan, mutta ei sillä mekanisoituja joukkoja pysäytetä).

Tärkeintä olisikin saada omat puolustusvoimat kuntoon. Kun paska lentää tuulettimeen, niin yksin ollaan pääasiassa kuitenkin, koska isommassa rytinässä painopistesuunta olisi Keski-Euroopassa (toki Nato voisi tuoda mukanaan ilmatukea, jota jääkäriupseerina pitäisin erittäin tervetulleena).

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Moi Jyrki,

Täysin totta että Venäjän ja Suomen sotilaallista voimaa ei tarvitse verrata sentään 1:1, mikä olisi tietysti toivoton asetelma.

Nato maiden yhteenlaskettu sotilaallinen voima on yhä ylivertainen Venäjään nähden, ja teollinen/taloudellinen kapasiteetti myös. Varmaan tärkein merkitys Nato - jäsenyydessä olisi estää konfliktin synty jo ennalta. Itse ajattelen että varsinaisessa rytinässä olisi saatavilla muuta tärkeää apua ilmatuen lisäksikin.

Ohjusteknologiassa Venäjä vaikuttaa tulleen aimo harppauksen eteenpäin. Esim. tuon Iskander - ohjuksen nopeus on 2 kilometria sekunnissa, eli parissa minuutissa taittuisi jo matka maan ydinalueille. Myös S-400 ilmatorjuntaohjuksen kantomatka on 400 km.

Olen samaa mieltä että puolustusvoimat on joka tapauksessa saatava kuntoon, ja päävastuu maanpuolustuksesta pysyisi Natossakin meikäläisillä, kuten kuuluukin.

Jari Rauhala

Jos olisi todellinen vaara Venäjän taholta, niin minkälaiset valtiomiehet supistavat -nyt- 350-tuhannesta 230-tuhanteen? Kaikkiaan vuosien aikana supistusten yhteismäärä on yli 500-tuhatta miestä reservistä (ovat koulutettu ja edelleen valmiina). Pelkästään rynnäkkökiväärejä on tuhottu, vaikka varastointi ei olisi ollut kallis järjestelmä, epämääräinen määrä, puhumattakaan muusta kalustosta. Yksioikoisesti katsoen viimeinen siksi, että nopea satojen tuhansien miesten liikekannalepano on tarpeeton, niin sen ei tarvitse edes olla mahdollista.

Todellisessa vaarassa on mahdollisuus tehdä päinvastoin, mutta nyt siihen ei päättäjien mielestä ole tarvetta.
Niin kysyn blogistilta, minkä ja miksi hän näkee vaaraksi tällaisten järjestelyjen jälkeen?

Käyttäjän sakaripuisto kuva
Sakari Puisto

Niin, olen sitä mieltä että ylipäänsä puolustuskyvyn merkittävä supistaminen on ollut virhe, ja samoin kuin myös Nato-jäsenyyden hakemisen lykkääminen vuodesta toiseen on ollut virhe.

Varsinkin kun Venäjä on varustautunut samanaikaisesti voimakkaasti ja sen politiikka on käynyt yhä häikäilemättömämmäksi.

Nyt Suomeen ja Ruotsiin on muodostunut lähes turvallisuuspoliittista tyhjiötä muistuttava tila, ainakin siten että näitä maita ei pystyisi realistisesti puolustamaan omin avuin.

Toimituksen poiminnat